Alvar ja Aino Aalto

Mä muistan, kun mun mieheni sai uutta työtä ja muutti Turusta. Mihin? Paimioon. Mikä kaupunki on? Mä olen utelias ja välittömästi googlin Paimion tietoa. Ja ensimmäinen linkki oli tuberkuloosiparantolasta. Se tuntui minusta outoa, koska nyt ei ole tarvetta sellaista parantolaa. Mutta kun aloitin lukea tämää artikkelia, mä ymmärin, että luen maailmaan nähtävyyksestä. Olin hämmästynyt. Talo, rakennettu 1930 luvulla näyttä nykyaikaiselta! Arkkitehti oli nero.

Näin mä saannut tiedon Alvar Aalosta. Hän työskenteli vaimonsa Aino Aalto yhdessä. Aviopari loivat ei ainoastaan rakennukseja, mutta myös huonekaluja, astioita, interiöörejä. Kuten myöskin arkkitehtuuri, nämä huonekaluesinet näytät ihan nykyaikaiselta.

Savoy-maljakko eli Aalto-maljakko on Alvar Aallon ja hänen vaimonsa Aino Aallon vuonna 1936 suunnittelema lasimaljakko.
Maljakko suunniteltiin alun perin Karhula-Iittalan lasitehtaan järjestämän suunnittelukilpailun osallistujaksi. Inspiraation maljakolle suunnittelijat saivat saamelaisnaisten perinteisestä puvusta ja maljakon suunnitelman nimi olikin Eskimoerindens skinnbyxa (eskimonaisen nahkahousut). Alun perin maljakkoa valmistettiin puumuottien avulla.
Savoy-maljakko -nimi juontuu helsinkiläisestä Savoy-ravintolasta, joka osti oikeudet maljakkoon. Aallot eivät koskaan ansainneet maljakollaan rahaa, sillä ennen maljakon tekijänoikeuksien myymistä Savoylle tekijänoikeudet kuuluivat suunnittelukilpailun järjestäneelle lasitehtaalle, jonka omisti Ahlström. A. Ahlströmin johtaja Harry Gullichen palkkasi Alvar Aallon suunnittelemaan Ahlströmin Teollisuuspalatsin 7. ja 8. kerroksen Savoy-ravintolan sisustuksen.
Nykyisin maljakosta valmistetaan useita eri koko- ja värimalleja.
(Wikipedia)

Nojatuoli 41 eli Paimio-tuoli on yksi kauneimmista Alvar Aallon suunnittelemista tuoleista. Sen keveys ja rakenteellinen nerokkuus ovat vailla vertaansa.
Paimio-tuoli syntyi osana Paimion parantolan kokonaissuunnitelmaa, jonka Alvar Aalto sai tehtäväkseen vuonna 1929 voitettuaan suunnittelukilpailun. Vastapainona perinteisille metalliputkesta valmistetuille kalusteille Aalto halusi suunnitella jotain lämpimämpää ja humaanimpaa. Tästä lähtökohdasta syntyi vuonna 1931 Paimio-tuoli, joka valmistettiin taivutetusta vanerista ja laminoidusta puusta. Aalto halusi luoda parantolaan huonekaluja, jotka edistivät funktionaalisuudellaan, mutta myös kauneudellaan potilaiden hyvinvointia. Esteettisen muotonsa lisäksi Paimio-tuolin muoto oli suunniteltu myös niin, että se helpotti potilaan hengittämistä. Siinä missä Paimion parantolan suunnittelu teki Alvar Aallosta maailmankuulun arkkitehdin, merkitsi se myös lähtölaukausta hänen huonekalusuunnitelijan uralleen.


(finnairshop.com)

 Aino Aalto suunnitteli nimeään kantavan käyttölasistonsa moderneihin koteihin. Suunnittelutyön ytimenä oli käyttötarkoitus ja Aino Aalto-sarja onkin pohjoismaisen modernismin klassikko.  Suunnitellessaan lasisarjaa Aino Aalto inspiroitui veteen heitetystä kivestä, joka veden pintaan osuessaan muodostaa sarjan renkaita. Alkuperäiseltä nimeltään Bölgeblick-lasisto voitti toisen sijan Karhula-Iittalan lasitehtailla järjestetyssä suunnittelukilpailussa. Lasisto otettiin tuotantoon samana vuonna Karhulassa. (store.iittala.fi)

 

#muotoilukassikko